Keskiviikkona aamulla herätyskello soi kahdeksalta ja ulkona pilkotti ankeus. Vähän aikaa harmitti, kun huomasin, että mun onnekseni juuri tänään piti sataa, kun menoa on ympäri kaupunkia ja liikkua pitäisi pääosin jalkaisin. Ei auttanut itku markkinoilla, vaan kunnon aamiaisen jälkeen oli lähdettävä liikkeelle. Minä ja sontsa vaelsimme monen monta kilometriä ympäri Tamperetta ja päivän mittaan valkoiset converseni uivat vedestä.
Eilen oli kuitenkin hyvä päivä. Kirppispöytä tuli tyhjennettyä, aloitin uuden työn ja sain luvan kanssa ottaa illan rennosti koko päivän vaelluksen jälkeen. Tiistainen Grit Strenght tuntikin jätti jälkensä, enkä olisi edes pystynyt menemään kovatempoiselle jumpalle, sillä olo on vieläkin vähän kuin hakatulla.
Uudet tuulet puhaltaa täällä siis vieläkin. Uusi koti alkaa olla jo vähemmän uusi, mutta nyt alkaa työelämässä uuden opettelu. Jännittäviä aikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti