Otin torstaina taas melko reippaat unet ja heräilin vasta puolenpäivän aikaan, vaikka herätykset oli soittanut jo ilmeisesti kymmeneltä. Not good. Olo oli kuitenkin melko freshi ja levännyt kunnon unien jälkeen. "Jouduin" ensimmäisenä lähtemään aamulenkille, sillä en edellisiltana jaksanut hakea kaupasta aamupalavärkkejä ja kaikki smoothieaineet oli loppu. Pikainen kipaisu kauppaan ja takaisin kotiin nälkäisenä aamiaista laittamaan. Nautin aamupalaa rauhassa, join vielä päälle pari kuppia kahvia ja hoidin kotiaskareita.
En tajunnut yhtään ajanjuoksua ja vähän ennen kolmea tajusin, että jos meinaan suunnitelmieni mukaan keritä bodyattackiin, tulee todellakin kiire. Nopsaa vaatteiden vaihto, kamat kasaan ja vauhdilla menoksi. Pääsin ulos ja juoksujalkaa kaahasin kotipihasta kohti salia. Kerkisin ottaan vaan muutaman lennokkaan juoksuaskeleen ja kappas, heitin hienosti ilmalennossa lipat suoraan kyljelleni/vatsalleni maahan. Löin vasemman polveni hullun lujaa ja tuttuun tapaan nousin ylös ihan salamana, ettei kukaan näe. Ylös päästyäni piti kuitenkin keräillä hetki, kun kipu oli niin kova. kiire vei kuitenkin voiton ja lopulta jatkoin rauhassa varovasti matkaa kohti salia. Ajattelin ensin, ettei junpasta tule mitään, mutta oikeastaan pieni särky unohtui siinä juostessa ja attack meni hyvällä draivilla koko tunti. Illalla kuitenkin jalka alko kipeytyyn ja tänä aamuna heräsinkin mukavaan särkyyn polvessa. Taisi olla kova tärähdys.
Taidan ostaa piikit kengänpohjiin, ei meinaan ollut ensimmäinen kerta, kun meikäläinen lentää. Edellisenä iltana meinasin pannuttaa jonkun ohikulkevan nuoren miehen syliin treenikasseineni. Sillä kertaa sain kuitenkin pidettyä itseni pystyssä, pienen räpiköinnin jälkeen, pelästyttäen muutaman näköetäisyydelle sattuneen ihmisen äkkinäisillä liikkeilläni. Liukkaat kelit koituu vielä pian mun kohtalokseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti